Viimeisimpien tutkimusten mukaan suomalaisten lasten fyysinen aktiivisuus alkaa kääntyä laskuun jo alakoulun ensimmäisestä luokasta alkaen (Tammelin ym. 2013). Tämä ja runsaan istumisen tuomat terveyshaitat (Helajärvi ym. 2013) heikentävät nuorisomme terveyttä oletettavasti. Vaikka lapsista yhä useammat osallistuvat ohjattuihin liikuntaharrastuksiin ja seuratoimintaan, on kouluilla kiistaton rooli liikunnalliseen elämäntapaan ohjaamisessa. Liikkuva koulu –ohjelma on omalta osaltaan vaikuttamassa koulujen ja koululaisten liikuntatottumuksiin. Opetushallituksen rahoittama oppimisympäristöhanke: Uusimman liikuntateknologian käyttö oppimisympäristöjen kehittämisessä työskentelee saman tavoitteen alla.
Uusimman liikuntateknologian käyttö oppimisympäristöjen kehittämisessä –hanke, tuttavallisesti Aktiivisuushanke, käynnistyi syksyllä 2012. Hankkeen tavoitteena on lisätä uusimman liikuntateknologian hyödyntämistä fyysistä aktiivisuutta tukevien oppimisympäristöjen kehittämisessä. Hanke toteutetaan yhteishankkeena yhdeksän oppilaitoksen kanssa. Mukana on kouluja Kempeleestä, Iisalmesta, Heinolasta, Enonkoskelta, Helsingistä, Espoosta sekä Mikkelistä. Suurin osa hankeryhmän kouluista on mukana myös Liikkuva koulu – ohjelmassa.
Teknologiaa hyödyntävä liikunnanopetus voi omalta osaltaan innostaa lapsia ja nuoria liikkumaan. Liikkuminen on läpinäkyvämpää, kun siitä saa suoran palautteen teknologian avulla ja siitä voi hyötyä koulun ohella myös koti. Parhaimmillaanhan koulussa tapahtuva liikkuminen siirtyy myös vapaa-ajan harrastukseksi. Lisäksi teknologia on arkipäiväistynyt yhä enemmän ja se kiinnostaa monia lapsia ja nuoria paljon. Tästä kiinnostuksesta kannattaa ottaa hyöty irti. Teknologiasta saa parhaimmillaan suuren lisäarvon mutta kääntöpuolella on aina vaara, että liike katoaa teknologiaan. Liikuntateknologia kehittyykin nopealla vauhdilla ja samaan aikaan lasten ja nuorten istuminen lisääntyy ja fyysinen aktiivisuus vähenee. Aktiivisuushankkeen tavoitteena on kääntää teknologia hyödyksi.
Hankkeen tavoitteena on myös kartoittaa sosiaalisen median mahdollisuuksia fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavana tekijänä. Lisäksi hankkeen aikana on tarkoitus tuottaa materiaalia Edu.fi -sivustolle ja päivittää Teknologia liikunnanopetuksessa – materiaali. Hankkeen kuulumisia voi seurata blogista (Aktiivisuushanke.wordpress.com) ja Facebookista (Facebook.com/groups/aktiivisuushanke)
Hankkeen aikana tutustutaan erilaiseen liikuntateknologiaan ja arvioidaan sen käytettävyyttä. Testataan erilaisia laitteita ja sovelluksia erityyppisissä kouluympäristöissä, eri ikäisillä oppilailla.
Tarkoituksena on saada objektiivista tietoa oppilaiden fyysisestä aktiivisuudesta sekä siitä, miten henkilökohtainen tieto omasta aktiivisuudesta vaikuttaa oppilaan omaan liikkumiseen. Erilaisten laitteiden ja sovellusten avulla pyritään vaikuttamaan oppilaiden liikuntatottumuksiin ja ohjaamaan aktiiviseen elämäntapaan. Lisäksi objektiivisesti mitattu tieto liikunnan määrästä antaa esimerkiksi huoltajille mahdollisuuden verrata oman lapsen liikunta-aktiivisuutta valtakunnallisiin suosituksiin.
Liikunta-aktiivisuuden mittaamiseen on hankkeessa käytetty mm. koulukäyttöön suunnattua Polar Active -aktiivisuusmittaria ja Polargofit.com –verkkopalvelua, johon sisältyy myös oppilaan liikunta-aktiivisuutta hyödyntävä Activarium – pelisovellus.
Polar GoFit verkkotyökalu on suunnattu enemmän yläkouluille ja sen avulla voi seurata oppilaiden sykettä liikuntatuntien aikana reaaliaikaisesti. Liikunnan monitorointi on noussut isoon rooliin uusien sovellutusten myötä.
”Vihdoinkin!” oli ensimmäinen ajatukseni saatuani uudet laitteet käyttööni. Ei tarvitse enää odotella tietokonetta käyntiin, viritellä tukiasemia sykkeiden vastaanottoon tai purkaa mittareita yksitellen. Sykevyöt vain oppilaille nimenhuudon yhteydessä, ipad auki ja homma käyntiin. Kerrankin joku homma on tehty liikunnanopettajaa ajatellen. Olen nyt käyttänyt laitteita muutaman viikon ja kokemukset ovat positiivisia.” Liikunnanopettaja Tommi Lehto
Polar GoFit sovelluksesta on hyviä kokemusta myös sykkeen ja kestävyyskunnon opettamisessa terveystiedon tunneilla, loistava lisäapu. Lisää kouluopetukseen liittyviä esimerkkejä ovat liikuntateknologiakerhojen muodostaminen sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten motivointi esim. aktiivisuusmittareiden avulla. Tästä on saatu hankkeen aikana hyviä kokemuksia.
Elinkeinoelämän yhteistyökumppanina toimii liikuntateknologisia laitteita ja sovelluksia valmistava Polar Electro Finland Oy. Edellä mainitut Polargo fit verkkopalvelu, Aktiivisuusmittarit, Polar GoFit sekä sykemittarit ovat Polarin tuotteita. Opettajien kouluttaminen Polarin taholta on lisännyt laitteiden käyttöönoton helppoutta ja jopa teknologiaa vierastava tai pelkäävä opettaja onnistuu näiden laitteiden käytön opettelussa. Ja monesti, jos ei itse osaa, niin oppilaat auttavat ;)
Liikuntateknologian hyödyntämisen mahdollisuudet liikunnan motivaattorina ovat valtavat. Mielikuvitus on vain rajana eikä aina välttämättä edes raha. Aktiivisuushanke jatkaa omia tutkimuksiaan ja hankkeen päättyessä 2014 syksyllä, voi lopputuloksia käydä katsomassa edu.fi –sivustolta.
Lähteet:
Helajärvi, H., Pahkala, K., Raitakari, O., Tammelin, T., Viikari, J. & Heinonen, O. 2013. Istu ja pala! – Onko istuminen uusi terveysuhka? Duodecim 129 (1), 51–56.
Tuija Tammelin, Kaarlo Laine, Salla Turpeinen (toim.) 2013. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 272. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES.
PELASTAAKO LIIKUNTATEKNOLOGIA SUKUPOLVEN?Viimeisimpien tutkimusten mukaan suomalaisten lasten fyysinen aktiivisuus alkaa kääntyä laskuun jo alakoulun ensimmäisestä luokasta alkaen (Tammelin ym. 2013). Tämä ja runsaan istumisen tuomat terveyshaitat (Helajärvi ym. 2013) heikentävät nuorisomme terveyttä oletettavasti. Vaikka lapsista yhä useammat osallistuvat ohjattuihin liikuntaharrastuksiin ja seuratoimintaan, on kouluilla kiistaton rooli liikunnalliseen elämäntapaan ohjaamisessa. Liikkuva koulu –ohjelma on omalta osaltaan vaikuttamassa koulujen ja koululaisten liikuntatottumuksiin. Opetushallituksen rahoittama oppimisympäristöhanke: Uusimman liikuntateknologian käyttö oppimisympäristöjen kehittämisessä työskentelee saman tavoitteen alla.
Uusimman liikuntateknologian käyttö oppimisympäristöjen kehittämisessä –hanke, tuttavallisesti Aktiivisuushanke, käynnistyi syksyllä 2012. Hankkeen tavoitteena on lisätä uusimman liikuntateknologian hyödyntämistä fyysistä aktiivisuutta tukevien oppimisympäristöjen kehittämisessä. Hanke toteutetaan yhteishankkeena yhdeksän oppilaitoksen kanssa. Mukana on kouluja Kempeleestä, Iisalmesta, Heinolasta, Enonkoskelta, Helsingistä, Espoosta sekä Mikkelistä. Suurin osa hankeryhmän kouluista on mukana myös Liikkuva koulu – ohjelmassa.
Teknologiaa hyödyntävä liikunnanopetus voi omalta osaltaan innostaa lapsia ja nuoria liikkumaan. Liikkuminen on läpinäkyvämpää, kun siitä saa suoran palautteen teknologian avulla ja siitä voi hyötyä koulun ohella myös koti. Parhaimmillaanhan koulussa tapahtuva liikkuminen siirtyy myös vapaa-ajan harrastukseksi. Lisäksi teknologia on arkipäiväistynyt yhä enemmän ja se kiinnostaa monia lapsia ja nuoria paljon. Tästä kiinnostuksesta kannattaa ottaa hyöty irti. Teknologiasta saa parhaimmillaan suuren lisäarvon mutta kääntöpuolella on aina vaara, että liike katoaa teknologiaan. Liikuntateknologia kehittyykin nopealla vauhdilla ja samaan aikaan lasten ja nuorten istuminen lisääntyy ja fyysinen aktiivisuus vähenee. Aktiivisuushankkeen tavoitteena on kääntää teknologia hyödyksi.
Hankkeen tavoitteena on myös kartoittaa sosiaalisen median mahdollisuuksia fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavana tekijänä. Lisäksi hankkeen aikana on tarkoitus tuottaa materiaalia Edu.fi -sivustolle ja päivittää Teknologia liikunnanopetuksessa – materiaali. Hankkeen kuulumisia voi seurata blogista (Aktiivisuushanke.wordpress.com) ja Facebookista (Facebook.com/groups/aktiivisuushanke)
Hankkeen aikana tutustutaan erilaiseen liikuntateknologiaan ja arvioidaan sen käytettävyyttä. Testataan erilaisia laitteita ja sovelluksia erityyppisissä kouluympäristöissä, eri ikäisillä oppilailla.
Tarkoituksena on saada objektiivista tietoa oppilaiden fyysisestä aktiivisuudesta sekä siitä, miten henkilökohtainen tieto omasta aktiivisuudesta vaikuttaa oppilaan omaan liikkumiseen. Erilaisten laitteiden ja sovellusten avulla pyritään vaikuttamaan oppilaiden liikuntatottumuksiin ja ohjaamaan aktiiviseen elämäntapaan. Lisäksi objektiivisesti mitattu tieto liikunnan määrästä antaa esimerkiksi huoltajille mahdollisuuden verrata oman lapsen liikunta-aktiivisuutta valtakunnallisiin suosituksiin.
Liikunta-aktiivisuuden mittaamiseen on hankkeessa käytetty mm. koulukäyttöön suunnattua Polar Active -aktiivisuusmittaria ja Polargofit.com –verkkopalvelua, johon sisältyy myös oppilaan liikunta-aktiivisuutta hyödyntävä Activarium – pelisovellus.
Polar GoFit verkkotyökalu on suunnattu enemmän yläkouluille ja sen avulla voi seurata oppilaiden sykettä liikuntatuntien aikana reaaliaikaisesti. Liikunnan monitorointi on noussut isoon rooliin uusien sovellutusten myötä.
”Vihdoinkin!” oli ensimmäinen ajatukseni saatuani uudet laitteet käyttööni. Ei tarvitse enää odotella tietokonetta käyntiin, viritellä tukiasemia sykkeiden vastaanottoon tai purkaa mittareita yksitellen. Sykevyöt vain oppilaille nimenhuudon yhteydessä, ipad auki ja homma käyntiin. Kerrankin joku homma on tehty liikunnanopettajaa ajatellen. Olen nyt käyttänyt laitteita muutaman viikon ja kokemukset ovat positiivisia.” Liikunnanopettaja Tommi Lehto
Polar GoFit sovelluksesta on hyviä kokemusta myös sykkeen ja kestävyyskunnon opettamisessa terveystiedon tunneilla, loistava lisäapu. Lisää kouluopetukseen liittyviä esimerkkejä ovat liikuntateknologiakerhojen muodostaminen sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten motivointi esim. aktiivisuusmittareiden avulla. Tästä on saatu hankkeen aikana hyviä kokemuksia.
Elinkeinoelämän yhteistyökumppanina toimii liikuntateknologisia laitteita ja sovelluksia valmistava Polar Electro Finland Oy. Edellä mainitut Polargo fit verkkopalvelu, Aktiivisuusmittarit, Polar GoFit sekä sykemittarit ovat Polarin tuotteita. Opettajien kouluttaminen Polarin taholta on lisännyt laitteiden käyttöönoton helppoutta ja jopa teknologiaa vierastava tai pelkäävä opettaja onnistuu näiden laitteiden käytön opettelussa. Ja monesti, jos ei itse osaa, niin oppilaat auttavat ;)
Liikuntateknologian hyödyntämisen mahdollisuudet liikunnan motivaattorina ovat valtavat. Mielikuvitus on vain rajana eikä aina välttämättä edes raha. Aktiivisuushanke jatkaa omia tutkimuksiaan ja hankkeen päättyessä 2014 syksyllä, voi lopputuloksia käydä katsomassa edu.fi –sivustolta.
Lähteet:
Helajärvi, H., Pahkala, K., Raitakari, O., Tammelin, T., Viikari, J. & Heinonen, O. 2013. Istu ja pala! – Onko istuminen uusi terveysuhka? Duodecim 129 (1), 51–56.
Tuija Tammelin, Kaarlo Laine, Salla Turpeinen (toim.) 2013. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 272. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES.
Palaa etusivulle